Tutustu Albanian jännittävään historiaan

lippu.png
 
 

Lyhyesti:

“Albania oli pitkään kommunistinen maa jota johti diktaattori Enver Hoxha. Kommustipuoleen kaatuessa, maan ovet aukenivat 90-luvulla jolloin kansalaiset pääsivät muihin maihin ja turistit pääsivät tutustumaan tähän suljettuun tuhansien bunkkereiden maahan. “

Historia alusta alkaen:

Albanian historiaa värittää 1200 luvulla eKr. Illyrialaiset, jotka rakensivat joitain kaupunkeja ja linnoituksia. Albanialaiset arvostavat heidän perintöään ja tuttuja nimiä tältä kaudelta on vielä tyttöjen, poikien ja paikkojen nimissä.

Myöhemmin 600 luvulla eKr. Albaniaan saapui kreikkalaisia ja he perustivat erilaisia siirtokuntia, tunnetuimpana Epidamnos (nykyinen Dürres), myös Buthorotum (Butrint) oli yksi siirtokunta joka on nykyään upea arkeologinen kohde.

Pohjois-Albaniassa 200 luvulla eKr. oli kukoistava illyrialainen kuningaskunta, pääkaupunkinaan Shkodra, heillä oli ongelmia merellä italialaisten kanssa ja myöhemmin syntyi sota Rooman kanssa 228 luvulla eKr. Sota loppui vasta 168 eKr. ja siihen päättyi myös illyrialaisten ajanjakso.

Sodan jälkeen maassa alkoi Roomalaisten aika, joten tällöin maahan alettiin rakentamaan: teitä, siltoja. Rooman valtakunta hajosi 395 jKr.

Bysantin aika alkoi ja tämä tunnetaan monien hyökkäysten aikakautena. Maahan tunkeutui ja hyökkäsi hunnea, gootteja, slaaveja ja bulgaareja. Normannit nousivat maihin ja myöhemmin Venetsialaiset valloittaen kaupunkeja. Serbitkin hallitsivat alueita ennen turkkilaisten saapumista. Vaikka Albaniaa hallitsi monien vuosien aikana eri hallinnot, pystyivät he silti säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa. Bysantin aika loppui 1200 luvun jälkeen. Maassa oli tällöin roomalaiskatolista uskontoa ja ortodoksista kirkkoa.

Turkkilaiset saapuivat Balkaniin vuonna 1354. Albanialaiset hävisivät yhdessä muiden balkaanimaiden kanssa taistelun ottomaaneja vastaan ja turkkilaiset pääsivät Eurooppaan. Maa alkoi islamilaistua. Albanialaiset taistevelivat monesti turkkilaisia vastaan. Tänä aikana monet albanialaiset lähtivät pois maasta Etelä-Italiaan ja Adrianmeren toiselle puolelle. Turkkilaisten aikana maahan rakennettiin moskeijoita ja siltoja.

Vasta 1800 luvulla kansallistunto alkoi vahvistumaan ja turkkilaisten valta alkoi heikentymään. Albania julistettiin itsenäiseksi Vlorëssa 1912. Ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914 maata ei hallinnut kukaan sillä hallitsijaksi valittu saksalainen prinssi Wilhelm pakeni tehtävästään. Maahan tunkeutui sodan aikana Italia, Itävalta-Unkari, Kreikka, Montenegro, Ranska ja Serbia. Tilanne maasa rauhoittui vasta 1920 viimeisten italiasten poistuttua. Oli vähällä ettei vuoden 1920 rauhansopimuksessa Pariisissa maata jaettu naapurimaiden kesken, kunnes Yhdysvallat esti tämän käyttämällä veto-oikeuttaan. Albanialaiset kunnioittavat tänä päivänäkin yhdysvaltalaisia.

Kuningas Zog johti Albaniaa diktaattorimaisesti ja palautti järjestyksen maahan. Tämä teki yhteistyötä Italian kanssa ja maahan avattiin oma pankki ja saatiin oma raha. Italia pääsi näin myös tunkeutumaan maan asioihin ja Mussolini nimitti monia italialaisia neuvonantajia ministeriöihin. Tiranassa osoitettin mieltä 1939 italaisia vastaan ja neljä päivää myöhemmin italaiset sotalaivat laskivat maihin rannikolle. Kuningas Zog yritti saada kansalaiset sotimaan, muttei onnistunut ja pakeni maasta eikä koskaan palannut. Italaiset onnistuivat miehittämään maan.

Toisen maailmansodan aikaan Albania soti italian kanssa ja Albania oli tärkeä tukikohta Kreikan kanssa sotimiseen. Italia antautui 1943 ja saksalaiset miehittivät maan. Vuonna 1941 Enver Hoxha perusti maahan kommunistisen puolueen joka alkoi kokoamaan joukkoja ja he hyökkäsivät italaisia vastaan ja myöhemmin saksalaisia vastaan. Hoxha vei voiton ja hän perusti väliaikaisen hallituksen ja oli itse sen johdossa. Toisen maailman sodan aikana maassa oli köyhää aikaa.

Sotien jälkeen alkoi kommunistinen kausi. Maa julistettiin kansantasavallaksi 1946 missä oikeastaan kaikki valta oli johtajalla Enver Hoxhalla ja kommunistipuolueella. Hoxha liittoutui Neuvostoliiton kanssa 1948-1961. Maa auttoi Albaniaa aloittamaan maanviljelyksen ja teollisuuden perustan. Vloraan rakennettiin myös sukellusveneiden tukikohta Neuvostoliiton toimesta. Albania oli Kiinan kanssa yhteistyössä 1961-1978, sieltä maa sai taloudellista ja teknistä apua. Yhteistyö muiden kanssa loppui ja Hoxhan asema vahvistui. Hän rakensi maahan satoja tuhansia bunkkereita, joista vieläkin tuhansia on pystyssä. Kommunistin jyllätessä kansalaisilta kiellettiin ulkomaille matkustaminen, tavalliset ihmiset eivät saaneet omistaa moottoriajoneuvoja, eivät käyttää puhelinta tai kuunnella ulkomaalaisia radiolähetyksia. Vuonna 1967 maa julistautui ateistiseksi valtioksi ja kirkot ja moskeijat suljettiin. Hoxha vahvisti asemaansa. Hyvää kommunistiaikoina oli kansalaisten lukutaidon edistäminen, rautatielinjojen perustyöt ja muutaman vesivoimalan rakentaminen.

Enver Hoxha kuoli vuonna 1985 ja hänen mukanaan muutamassa vuodessa kommunistinen aikakausi. Maassa alkoivat monet mielenosoitukset, myöhemmin hallitus hyväksyi oppositiopuolieen Demokraattinen puolue syntyi saman tien. Vuonnsa 1991 opiskelijat alkoivat mellakoida ja he pakottivat laivan miehistöineen viemään heidät Italiaan. Monet tuhannet pyrkivät myös paremman elämän toivosta Kreikkaan. Italiassa ja Kreikassa asuu nykyään paljon maasta muuttaneita albanialaisia. Maasta tuli 1992 Albanian tasavalta, uusi perustuslaki hyväksyttiin 1998, parlamentissä on 140 edustajaa ja vaalit pidetään joka neljäs vuosi, presidentin vaalit joka viides vuosi.

2000 luvun alussa Albania oli vielä sekasortoisessa tilassa ja edeltävät tapahtumat olivat laittaneen maan talouden huonoon tilaan. Pikkuhiljaa kuitenkin talous on alkanut elpyä, kasvua on tullut rakennus- ja palvelualoilla. Maata on rakennettu esimerkiksi Italiassa tai Kreikassa asuvien sukulaisten rahoilla ja lisääntynyt turismi on tuonut uusia työpaikkoja. Albania on kuitenkin edelleen yksi Euroopan köyhempiä maita. Teollisuutta on hidastanut vanhat tehtaat ja vanhentuneet laitteet. Maasta löytyy paljon maakaasua ja öljyä, joita on alettu vihdoin hyödyntämään. Ongelmana edelleen korruptio ja mafiapomot niiden taustalla.

Veneily kiellettiin kokonaan 2000 luvun alussa Adrianmerellä sillä salakuljetusta merialueella tapahtui paljon. Vasta 2015 jälkeen veneitä on alkanut tulla enemmän, tämä selittää miksi rannikolla ei ole vielä niin paljon veneitä käytössä kuin esimerkiksi muissa Välimeren kohteissa.

Historian lähteet:

Anja Kinnunen, Fenix Kustannus Oy, Espoo. 2008, Albania- kotkien maa

Arsen Duraj- haastattelu